Seminaari, joka sai alkunsa Jari Tapion (www.kehonhuoltamo.fi) turhautumisesta nykyiseen fysioterapian koulutus-skeneen. Omalla kohdalla tämä oli kevään kohokohtia, koska pääsin kouluttamaan todella kiinnostavien kollegoiden kanssa. Onneksi aikaa jäi hyvin myös muiden luennoille ja workshoppeihin osallistumiseen ja puran tähän päällimmäisiksi jääneitä ajatuksiani.
Omissa osioissani yksi punainen lanka oli harha-asetelma, että liikkeitä voidaan jakaa oikeisiin ja vääriin. Tätä varten meidän pitäisi pystyä määrittämään, mikä on normaalia ja mikä ei. Ihmisliike on kuitenkin sen verran kirjavaa, että määritelmän tekeminen ei ole ollut helppoa. Poikkeavan liikkeen analysoimisessa tärkeä asia on tutkia, onko liike hyödyllistä (adaptiivista) vai maladaptiivista (haitallista) ja tämä on hyvin yksilö- ja tehtäväkohtaista.
Fysioterapia 2.0:n kohokohdat
Perjantain workshopeista jäi käteen useampia asioita, joita rupean soveltamaan omassa asiakastyössäni. Ensimmäisenä on yksinkertaiset havainnot isometrisestä voimasta. Isometristä lihastyötä eksentrisen jarrutuksen loppuvaiheessa tarvitaan mm. hypyissä ja suunnanmuutoksissa ja se mahdollistaa jänteiden jousimaisen työskentelyn. Isometrisiä (staattisia) harjoitteita käytetään laajalti fysioterapiassa, mutta niistä saa turvallisesti myös erittäin kuormittavia. Täydellistä monien kuntoutuksien alkuvaiheessa.
Viljo Niemeläinen Sport Science Labiltä Turusta tuli esittelemään heidän käyttämäänsä metodia. Heillä on hyvin uniikit laitteet isokineettistä voimaharjoittelua varten ja kiinnostavia ajatuksia harjoittelusta ylipäätänsä. Viljo puhui optimaaliseen voimantuottoon tarvittavista nivelkulmista ja hyödynsi niiden hahmottamiseen SSL:n omia välineitä: pieniä tasapainolautoja ja kulmalautoja. Eiköhän Sirkusfysionkin salilla tulla näkemään jonkinlaisia sovellutuksia näistä ajatuksista.
Lauantaina sisälsi luentoja ja näistä erityisesti kolmesta jäi ajatuksia pyörimään päähän:
- Ville Vilén tiivisti 45 minuuttiin tajuttoman hienosti kiputieteen ja psykososiaalisten tekijöiden merkityksen fysioterapiassa. Tai kuten hän itse luennon alussa sanoi: “Tavoite tämän luennon jälkeen on, että olisimme vähemmän väärässä kivusta.” Villen puheesta paistoi hänen paneutumisensa aiheeseen ja ei uskoisi, että kaveri on ollut alalla vasta vuoden. Jos ajankohtainen tieto alalta kiinnostaa, voit tilata hänen tutkimuskoosteensa tästä.
- Marko Demidoff havainnollisti manuaalisen terapian historiaa, josta useat tunnetut suuntaukset (esim. kiropraktiikka, naprapatia, McKenzie, Mulligan) polveutuvat samojen henkilöiden ajatuksista ja niihin on jokainen lisännyt oman twistinsä. Ne eivät siis alunperin olleet niin kaukana toisistaan kuin miltä nykyään näyttää.
”Positiivinen vaste jyrää tieteen 100-0.” Manuaalisen terapian tutkimusnäyttöä on olemassa, mutta mikään menetelmä ei tutkimuksien valossa ole noussut ylivoimaiseksi. Positiiviseen lopputulokseen vaikuttaa moni asia (mm. terapeutin uskottavuus, hoitoympäristö) itse käsittelyn lisäksi.
- Jani Parkkinen piti luennon hieman poikkeavasta aiheesta: Vakuuttavuudesta vaikuttavuuteen. Sosiaalinen media on nykyään jollain tapaa kaikkien alalla toimivien työssä mukana. Jotta sosiaalisen media auttaisi tavoittamaan asiakkaita, sitä on tehtävä puolipäivätyönä. Karu fakta. Toinen hyvä huomio oli vallitseva kulttuuri sosiaalisessa mediassa kollegoiden kesken. Sen sijaan, että ammutaan alas/kritisoidaan toisten julkaisuja, julkaistaisiin mielummin oman osaamisen puitteissa tietoa.
Tunnelma lopun paneelikeskustelun jälkeen oli mahtava niin kouluttajien kuin osallistujien kesken. Jatkoa taitaa olla luvassa jossain muodossa ja tämän perusteella sille vaikuttaisi olevan kysyntää!
Kiitos kaikille paikalla olleille!
-Atte Niittykangas, Sirkusfysio
Edit 21.5.2019: Lisätty isometrisen harjoittelun jaottelu staattiseen ja eksentrisen vaiheen loppuosassa tapahtuvaan.
0 kommenttia