Loukkaantumisen jälkeen palaaminen 100% harjoitteluun – mitkä tekijät vaikuttavat päätökseen

Kuntoutus

“Milloin pystyn taas harjoittelemaan 100% tai esiintymään?” Tämä on usein se tärkein kysymys klinikalla jo ensimmäisellä käynnillä. Valotan seuraavaksi hieman mitkä asiat vaikuttavat päätökseen kun kuntoutuksessa ollaan loppusuoralla ja paluu oman lajin pariin on lähellä.

Miksi päätös paluusta on tärkeä? Lyhyellä aikavälillä se on yksi iso tekijä uudelleen loukkaantumisen riskin pienentämisessä. Liian aikainen paluu voi pahimmillaan viedä takaisin lähtöruutuun tai jopa sitä huonompaan tilanteeseen. Tutkimuksissa on havaittu, että joissakin urheilulajeissa jopa 90% loukkaantumisista on toistuvia.

Isoin pidemmän aikavälin vaikutus on uran jatkuminen. Toistuvista loukkaantumisista palaaminen omalle suoritustasolle voi muuttua vaikeaksi ja uran jatkaminen samanlaisena ei enää onnistu. Loukkaantumiset voivat lisäävät myös muun muassa nivelrikon riskiä vanhemmalla iällä.

Vammatyypillä on luonnollisesti vaikutusta päätökseen ja joissakin vammoissa on helpompi arvioida kuntoutukseen tarvittava aika kuin toisissa. Seuraavat graafit kuvaavat loukkaantumisen (esimerkiksi takareiden revähdys) ja rasitusvamman (esimerkiksi hyppääjän polvi) eroa. Loukkaantumisessa prosessi on usein suoraviivaisempi kun taas rasitusvamma alkaa hiljalleen ja vasta oireiden haitatessa harjoittelua niihin kiinnitetään huomiota. Graafit mukailtu Ben Clarsenin luennosta.​

Kuvaaja, joka kuvaa akuutista loukkaantumisesta paranemista. Kudosvaurion parannuttua kivut hellittävät usein täysin.
Akuutin loukkaantumisen paraneminen
Kuvaaja kuvaa rasitusvamman paranemista. Oireet alkavat hiljalleen ja paraneminen etenee sahaten kohti oireettomuutta.
Rasitusvamman paraneminen

Päätökseen vaikuttavat tekijät on esitetty alla ja ne on karkeasti jaettu kolmeen ryhmään.

1. Terveydentila ja havainnot

  • asiakkaan ikä, sukupuoli yms. perustiedot
  • oireet sillä hetkellä: kipu, turvotus
  • historia: onko vamma toistuva?
  • toimintakyky sillä hetkellä: lihasvoima, liikeradat, kipua jossakin tietyssä liikkeessä
  • testitulokset, magneettikuvat, röntgenkuvat

2. Aktiviteetti mihin palataan

  • kovien kontaktien määrä vrt. kontaktiton
  • rooli: esim. pohja vai lentäjä?
  • raajadominanssi: kuormituksen jakautuminen lajissa?
  • taso, jolle palataan: ammattilainen, harrastaja?
  • onko suojista hyötyä: nilkkatuki jne?
  • toiminnalliset testit: alastulon hallinta jne?
  • psyykkinen valmius palaamiseen

3. Ulkopuolelta tuleva paine

  • ajoitus: esiintymiskausi, harjoituskausi, “offseason”?
  • paine asiakkaalta: halu esiintyä/palata 100% treenaamiseen
  • ulkopuolelta tuleva paine: koreografi, ohjaaja, valmentaja
  • vamman peittely: kipulääkitys
  • muiden osapuolien intressit: esitystulot, tappiot

Lähtökohtana on, että palaaminen on terveydellisesti mahdollista ja lajin vaatimat ominaisuudet on saatu palautumaan. Päätöksentekoa voi monimutkaistaa esiintymisaikataulut, kisakausi tai hakutilaisuus johon olisi pakko päästä. Ulkoiset intressit eivät saisi mennä terveyden edelle, mutta kuntoutusta mukautetaan aina näiden tilanteiden mukaan mahdollisimman hyvin.

Lähetä minulle viestiä jos päätöksen teon kriteereistä heräsi kysymyksiä! Olen konsultoinut useita ulkomailla esiintyviä ryhmiä aiheesta ja jos tarvitset arviota omasta tilanteestasi, voit varata ajan alta.

Lisätutustuttavaa aiheesta:

  • Ben Clarsen. Kovanluokan tutkija näissä asioissa. Twitterissä @benclarsen

Kategoriat

Atte Niittykangas

Atte Niittykangas

Fysioterapeutti

Sirkusfysio (Atte Niittykangas) on kansainvälisesti työskentelevä fysioterapeutti, jonka päätyö on sirkusmaailmassa. Vuosien varrella mukaan on mahtunut useiden lajien huippu-urheilijoita ja laaja kirjo tavoitteellisia liikkujia. Blogiin Atte kirjoittaa ajatuksiaan alasta, antaa vinkkejä vammojen hoitoon ja pui sitä miten vaativalla alalla pärjätään.

0 kommenttia

Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *