<![CDATA[Sirkusfysio - Blogi]]>Thu, 17 Sep 2020 16:55:18 +0300Weebly<![CDATA[Polven nivelrikko (ent. nivelkuluma): Onko se kaikilla edessä ja mitä sille voi tehdä?]]>Mon, 07 Sep 2020 21:00:00 GMThttp://sirkusfysio.fi/blogi/polven-nivelrikko-ent-nivelkuluma-onko-se-kaikilla-edessa-ja-mita-sille-voi-tehdaKaikki kuluu käytössä ja mitä kauemmin elämme sitä enemmän elämä kerkeää jättää jälkiä meihin. Suurin osa niistä on onneksi täysin harmittomia ikään liittyviä muutoksia. Harmaat hiukset, nikamavälin lievä madaltuminen, pienet repeämät kiertäjäkalvosimessa ja ryppyinen iho kuuluvat kaikki näihin.

Jos olet joskus käynyt röntgen- tai magneettikuvissa polvikivun vuoksi, on sinulta saattanut löytyä "alkavaa nivelrikkoa". Tämä ei ole vielä löydöksenä kovinkaan merkitsevä, sillä tätä tavataan myös täysin kivuttomissa polvissa. Vastaanotolla useimmiten nivelrikko nousee esiin pidempään esiintyneiden artistien ja näyttelijöiden kanssa sekä tanssia tai muuta fyysistä pitkään opettaneiden kanssa.

Mikä on polven nivelrikko?

Polven nivelrikosta (käytetään myös termiä artroosi) puhutaan silloin kun polvinivelen rustopinta on vaurioitunut ja nivelen rusto osittain hävinnyt. Diagnoosia varten pitää olla nivelrikolle sopivat oireet ja niihin täsmäävät röntgen- tai magneettikuvatulokset. Oireina on usein kipu, joka on pahentunut hiljalleen nivelen käyttöä rajoittavaksi. Kiinnostuneet voivat etsiä käsiinsä esimerkiksi tämän review-tutkimuksen alun polven nivelrikon etenemisestä ja tarkemmista syntymekanismi-spekuloinneista.
Polven nivelrikolle altistavia tekijöitä on kartoitettu paljon. Polven ojennusvoimaa voidaan pitää yhtenä ennustavana tekijänä polven nivelrikolle 2.5-14 vuoden seurannassa, mutta sitä ei pystytä täysin erottamaan​ muista vaikuttavista tekijöistä. 14 vuodessa tapahtuu ikääntymisen lisäksi myös paljon muutoksia fyysisessä aktiivisuudessa. Yhtä selkeää syytä nivelrikon alkamiselle ei tutkimuksien valossa ole vielä löydetty.

Mitä tutkimuksissa on havaittu on se, että eturistisidevamman jälkeen riski polven nivelrikolle kasvaa huomattavasti. Toinen tärkeä huomio on erottaa tämä kaikki reumasta, joka on tyystin erilainen nivelsairaus.

Kuluuko nivelet kaikilla vanhetessa?

Kyllä, jos kulumisella tarkoitetaan muutoksia. Nivelkuluma-termistä luovuttiin, koska se antaa mielikuvan nivelen käyttöiän loppumisesta. Nivelrikko yrittää olla positiivisempi. Jos se on rikki niin se voidaan korjata.

​Miten iso rooli vanhenemisella on? Polven nivelrikko on yleisempää mitä vanhempia tutkitaan, mutta tarkastellaanpas mitä muuta ikä tuo mukanaan. Usein liikunnan määrä vähenee tai se muuttuu yksipuolisemmaksi. Työelämä on varsin istumapainotteista eikä ja suuriosa polven nivelradoista saa pölyttyä rauhassa.

Entä voiko pitkä esiintymisura tai liiallinen liikkuminen altistaa nivelrikolle? Periaatteessa kyllä, mutta liikkuminen on myös se mikä ylläpitää terveitä niveliä. Annostelulla on merkitystä mikä vaikutus liikkumisella on. Tekemällä liikaa nivelpinnat eivät kerkeä uusiutua välissä ja pitkään jatkuessaan tämä voi aiheuttaa rappeutumista. Tekemällä yksipuolisesti osa nivelrakenteista ei saa tarvittavaa kuormitusta ja osa saa liiankin kanssa.

Voinko tehdä jotain jo nyt ja pienentää tulevia nivelvaivoja?

Yleiset ohjeeni ovat:

Pidä huolta, että polvesi käyvät läpi koko repertuaarinsa liikkuvuuksia usein.

Polvessa kasvuhormonin eritys käynnistyy iskutuksesta, kuten kävelystä, hölkästä ja kevyistä hypyistä. Pidä näitä arjessa mukana ja teet jo ison palveluksen polvillesi.

Tilanne on eri jos sinulla on jo polvikipua, joka haittaa työtäsi tai muuta elämääsi. Ensiksi älä murehdi liikaa jos sinulla on havaittu muutoksia nivelissä. Ne eivät välttämättä ole millään lailla polvikipua selittäviä.

Toiseksi etsi käsiisi asiantuntija, joka osaa kertoa mitä juuri sinun kannatta tehdä. Polvikipuihin ei ole yhtä reseptiä, joka toimii kaikille. Joidenkin polvi toimii kehonpainolla täydellisesti, mutta vähän raskaammalla kuormalla kyykkääminen on mahdotonta. Tällöin ongelman syytä pitää etsiä jo muualta kuin pelkästä polvesta. Tämmöinen asiakas kävi vastaanotollani viikko sitten ja ongelma löytyikin lantion ja keskivartalon alueelta eikä kipuja enää kahden viikon päästä ollut. 
Voinko auttaa sinua pääsemään polvikivuista eroon?
]]>
<![CDATA[Miksi ryhtivaljaat eivät toimi ja mitä ryhdistä pitäisi ajatella?]]>Mon, 17 Aug 2020 13:23:01 GMThttp://sirkusfysio.fi/blogi/miksi-ryhtivaljaat-eivat-toimi-ja-mita-ryhdista-pitaisi-ajatellaRyhtivaljaat, ryhtiliivit, ryhtiremmit. Uudella innovaatiolla on monta nimeä. Tai kyseessä ei itseasiassa ole kauhean uusi keksintö, sillä ryhtiin on pyritty vaikuttamaan iät ja ajat. Keinot  on ollut vaatetuksesta ja ergonomiakasvatukseen lapsille.

​Perusajatus taustalla on se, että huono ryhti aiheuttaa niska-, olkapää- ja selkäkipuja, koska keho on tällöin epänormaalissa asennossa. Ryhtivaljaat oikaisevat pois tästä ryhdistä parempaan ryhtiin ja myyntilauseissa puhutaan olkapäiden vakauttamisesta ja rintarangan tukemisesta sekä venyttämisestä.

Puhun asiakkaiden kanssa säännöllisesti ryhdistä ja siihen liittyvistä uskomuksista. Usein taustalla on jostain opittu uskomus yhdestä oikeasta ryhdistä, joka voi vaikeuttaa harjoittelua ja aiheuttaa enemmän ongelmia kuin mitä sen on alunperin pitänyt ehkäistä.
Picture
Ryhtivaljaiden markkinoinnin kohteeksi joutuu nykyään lähes jokainen. Googlen kuvahaku 17.8.2020

Onko huonoa ryhtiä olemassa?

Keho pyrkii taloudelliseen toimintaan, mikä evoluution näkökulmasta käy hyvin järkeen. Levätessä energiaa kannattaa säästää tulevia energiaa kuluttavia metsästysretkiä tai hengissä selviämistä varten. Nykymaailmassa energian saaminen ei ole länsimaissa kummoinen temppu, mutta kehomme pyrkii edelleen taloudelliseen toimintaan. Tästä syystä esimerkiksi istuessasi luennolla etsit huomaamattasi tukea nojista ja etsit mukavimman mahdollisen asennon seurataksesi opetusta. Voit aika ajoin havahtua tähän ja korjata asentosi, mutta huomaat taas pian valuneesi takaisin mukavampaan asentoon.

​Onko kyseessä huono ryhti? Ei minun mielestäni vaan täydellisesti tilanteeseen sopiva ryhti. Jos olet päässyt unelmatyösi työhaastatteluun en usko että istuma-asentosi olisi samanlainen vaikka haastattelu kestäisi pitkäänkin. Ryhdin ojentaminen tässä tilanteessa liittyy valppaana olemiseen kun kuuntelet erittäin huolellisesti kaiken ja olet jatkuvassa aktiivisessa vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa. Vireystilasi on huipussaan, mutta jos saat myöhemmin tiedon ettet saanut paikkaa ryhtisi on todennäköisesti päinvastainen kun mielialasi kääntyy alavireiseksi.

Ryhti on jatkuvasti muuttuva ja keho säätelee sitä tilanteen vaatimuksien mukaan. Mikään yksittäinen asento ei ole ylitse muiden vaan paras asento on seuraava asentosi. Pitkän paikallaanolon haitat tunnetaan jo varsin hyvin.
"Paras asento on seuraava asentosi"

Mikä ryhtivaljaissa on vikana?

Ryhdin tilanneriippuvaisuuden vuoksi meidän on vaikea määrittää oikeaa tai epänormaalia ryhtiä. Mistä tämä olkapäiden korjaaminen taaksepäin oikein tulee? Tutkimuksissa ei toistaiseksi ole huomattu minkään tietyn ryhdin "poikkeaman", kuten eteenpäin kääntyneet olkapäät tai jalkojen pituus ero, korreloivan kivun kanssa. Jos vaivaudutaan vilkaisemaan anatomian kirjoista lapaluun neutraalia asentoa niin se on noin 30°kiertyneenä eteenpäin. 

Onko jatkuva muistuttelu ryhdistä hyödyllistä? Jos se ohjaa meitä käyttämään kapeampaa valikoimaa eri ryhtejä niin tuskin. Pahimmillaan opimme epäkäytännöllisen työlään tavan kannatella itseämme ja teemme levosta työtä.

Ihmiset ovat kuitenkin kokeneet kipujen helpottuvan ryhtiliivejä käyttämällä eikä ihme. Asennon vaihtaminen, liikuskelu tai mikä vaan mikä tauottaa pitkää paikallaoloa antaa todennäköisesti helpostusta kipuihin. Merkittävänä erona vain se, että taustalta puuttuu ajatus yhdestä oikeasta ryhdistä.

Vaikuttaa että kyseessä on kulttuurinen asia. Suoraselkä ja ryhdikäs olemushan on suoraan länsimaisen ihmismallin ytimessä. Suomessa ja muissakin kielissä suoraselkäinen-adjektiivikin kuvaa luotettavaa ja tunnollista henkilöä. Ainakaan itse en ole kuullut parempaa selitystä asialle.

Onko ryhdillä mitään merkitystä?

En väitä etteikö ryhdillä voisi olla merkitystä. Ryhtiä muuttaessa valmentajana tai fysioterapeuttina on vain oltava erittäin tarkka ja muutokselle on oltava perusteet.

Itse ajattelen, että keholla pitää olla vaihtoehtoja mistä valita sopiva ryhti kulloiseenkin tilanteeseen. Tätä varten kartoitan fysioterapiassa nivelten liikkuvuuksia ja  liikestrategioita. Tällä varmistetaan että edellytykset taloudelliselle liikkeelle ovat olemassa.

Mitä erikoistuneemmaksi henkilö menee, sitä selvemmin se monesti näkyy kehossa. Esimerkiksi suoraksi ojentunut rintaranka voi olla normaali sopeutuminen johonkin lajiin. Tällöin sen muuttaminen ei välttämättä edes ole mielekästä, jos se vaikuttaa lajissa suoriutumiseen. Tällöin sitä ei toki jätetä huomioimatta vaan keskitytään siihen ettei lajin ulkopuolelle jäävät liikeradat jää liian vähälle käytölle.

Ryhti on siis erittäin yksilöllinen ja sen luokittelu hyväksi tai huonoksi riippuu täysin kontekstista. Jos pidit tekstistä niin jaa se ihmeessä eteenpäin. Jatketaan keskustelua!

Mietityttääkö ryhti?

Katsotaan sitä yhdessä
]]>
<![CDATA[Cirque Du Soleil meni konkurssiin - Mitäs nyt?]]>Wed, 01 Jul 2020 07:09:27 GMThttp://sirkusfysio.fi/blogi/cirque-du-soleil-meni-konkurssiin-mitas-nytCirque Du Soleilin konkurssi-uutinen (Lue uutinen tästä) on levinnyt viime päivinä somekanavissa ja olen itsekin saanut viestejä tilanteesta. Viestien sisältö on lyhyesti "Huomasitko jo tämän?" tai "Ei taida sulla työt jatkua?". Kiitos näistä. Olen huomannut uutisen ja tiedän ettei työ taida jatkua samassa muodossa enää.

Nykyisen työni jatkumiseen tämä konkurssi ei vaikuttanut merkittävästi. Hampurin Paramour-esitys on yhteistyöesitys ja olen työsuhteessa paikalliseen teatteriin. Esitykset olivat päättymässä joka tapauksessa syyskuussa ja ilman Covid-19:n tuomaa muuttunutta tilannetta niitä esitettäisiin sinne asti normaalisti.


Picture
Paramouria esitettiin Theatre Neue Florassa Hampurissa.
Myönnän, että uutinen harmittaa. Rakensin monta vuotta osaamista ja verkostoja, jotta pääsisin näkemään Soleilissa työskentelyn. Ei se työ toki valu hukkaan, mutta ei se ihan toteutunut toivotulla tavalla.

Miten iso vaikutus sirkusmaailmaan tällä on? Oikeastaan vain Cirque Du Soleil ja Sirkus Finlandia ovat suomalaisille tuttuja sirkuksia ja tämä voi hieman vääristää kuvaa. Jääkö mitään jäljelle kun toinen ajautuu konkurssiin? Kyllä jää onneksi ja aika paljonkin. Suomen rajojen ulkopuolella sirkusmaailma on aika paljon monipuolisempi ja vakiintuneita tekijöitä on muitakin. Soleil on toki suurin ja sen paikalle jää aukko jos se konkurssin myötä hajoaa kokonaan.

Kiinnostavaa onkin seurata mitä tälle aukolle tapahtuu. Sehän ei nimittäin jää vain ammottamaan keskelle sirkuskenttää. Yksi skenaario on se, että joku ostaa Soleilin ja toiminta jatkuu. Monet päivittelevät sitä 900 miljoonan velkataakkaa, joka on nostettu esiin uutisissa. Yritystoiminta, etenkin Yhdysvalloissa, on hyvin erilaista kuin henkilökohtainen talous. Soleil tuskin pystyy rahoittamaan uusia esityksiä tekemättä investointeja ja ne monesti tehdään lainarahalla.

Toinen skenaario voisi olla se, että Cirque Du Soleil lopettaa kokonaan ja sen brändi katoaa ihmisten tietoisuudesta. Jääkö siinä tapauksessa kaikki 3500 irtisanottua työntekijää kokonaan pois sirkuksen matkasta ja alkavat tekemään jotain muuta? Tuskin. Todennäköisesti ala järjestäytyy jollain tavoin uudelleen ja näemme jatkossakin ison mittakaavan sirkusesityksiä.

Lopetanko minä sirkuksen parissa työskentelyn? En tietenkään. Sirkus 2.0 ja oma Sirkusfysion klinikkani jatkavat toimintaa entiseen tapaan ja toiminta jatkuu niin kauan kuin sirkuslaisia riittää.

-Atte
]]>
<![CDATA[Tie Cirque Du Soleiliin fysioterapeutiksi]]>Tue, 18 Feb 2020 11:28:41 GMThttp://sirkusfysio.fi/blogi/tie-cirque-du-soleiliin-fysioterapeutiksiTyöskentelyyni Suomessa tulee pieni tauko kun aloitan työt Cirque Du Soleilin fysioterapeuttina. Muutan asumaan Hampuriin, jossa pyörii tällä hetkellä Paramour-musikaali yli 20 akrobaatin ja 10 tanssijan ja näyttelijän voimin. Nyt seuraavan kahden viikon ajan viimeistelen töitä Suomessa. Muun muassa Sirkus 2.0-seminaari on vielä tulevana viikonloppuna.

Sirkusfysio on nyt toiminut 5 vuotta ja sirkuslaisten lisäksi vastaanotolla on käynyt tanssijoita, parkouraajia, tankotanssijoita ja liuta aktiivisia ja arkisia liikkujia. Sirkuskentällä ei ole montaa yhtä isoa ja tunnettua toimijaa kuin Cirque Du Soleil. Olen käynyt tutustumassa Soleilin kiertue-esityksien fysioterapiatiimeissä niiden vieraillessa Suomessa (Voit lukea vierailusta Torukiin tästä). Kaikki fysioterapeutit ovat olleet kokeneita tekijöitä ja heillä on kirjavat taustat esimerkiksi voimistelun, jalkapallon tai muusikoiden parista.

Soleililla on nettisivuillaan lista avoimista työpaikoista. Jo 5 vuotta sitten Sirkusfysiota perustaessani katsoin heidän hakukriteereitään läpi silloisista fysioterapeutin töistä. Soleil painottaa muun muassa kokemusta huippu-urheilijoista, ensiaputaitoja, maisteritason koulutusta ja kielitaitoa. Tulevassakin työnkuvassani kansallisuuksia taitaa olla yhdeksästä maasta, joten työkielenä on englanti.

Nyt Cirque Du Soleil on avaamassa ensi syksynä ensimmäistä pysyvää esitystään Euroopassa Berliiniin. Aikaisemmat työmahdollisuudet Euroopassa ovat olleet kiertue-esityksien mukana. Kiertueella ollaan usein monta viikkoa kerrallaan ja sen sovittaminen yhteen perheen ja muiden työkuvioiden kanssa olisi ollut hankalaa. Kun mahdollisuus hakea pysyvään esitykseen Eurooppaan tuli, päätin tehdä sen heti.

Hakuprosessi Soleiliin oli selkeä. Lomakkeen täyttäminen nettisivuilla ja tieto seuraavasta vaiheesta tuli jo muutaman päivän sisällä. Liian ärhäkkä roskaposti-filtteri meinasi kariuttaa hakuprosessin heti alkuunsa. Ensimmäinen vaihe oli puhelinhaastattelu scoutin kanssa. Tässä käytiin läpi hakemuksessa olevia tietoja ja varmistettiin edellytykset työhön.

Seuraavassa vaiheessa haastattelun suoritti koko Performance Medicine tiimistä vastaavat henkilöt. Toiseen vaiheeseen piti valmistautua ennakkotehtävällä, jonka pohjalta haastattelua käytiin. Jokaisen vaiheen jälkeen tuntui, että tästä en kyllä pääse pidemmälle, mutta niin sitä vaan edettiin.

Miten ihmeessä päädyin sitten Hampuriin vaikka hain Berliiniin? Sain muutamia viikkoja sitten puhelun minut haastatelleelta Performance Medicine tiimin vastaavalta. Hän kertoi Hampurin esityksestä ja että sinne on nyt tarve saada toinen fysioterapeutti mukaan. Toimenkuva on sama kuin Berliinissä ja tarkoitus olisi saada työt alkamaan mahdollisimman nopeasti. Ainoa ero oli määräaikaisuus esityskauden loppuun kun taas Berliinin esitykseen haettiin toistaiseksi voimassaolevaan sopimukseen. Määräaikaisuus ei tuntunut tässä merkittävältä vaan näin tilaisuuden parantaa mahdollisuuksiani päästä töihin Soleilille.

Jo seuraavana viikkona olin lentokoneessa matkalla pikavisiitille Hampuriin haastatteluun ja tulin valituksi pestiin.

Kaiken järjestelyn keskellä en ole vielä kerennyt paljoa ajatella tulevaa työnkuvaani. Työskentelen kolmen fysioterapeutin tiimissä ja yksi meistä seuraa jokaista esitystä. Esityksiä on ti-pe yksi ja la-su tuplaesitykset. Esityksien seuraamisen lisäksi päivisin teen töitä esiintyjien kanssa ja tarvittaessa olen heidän mukanaan esimerkiksi lääkärikäynneillä.

Iso muutos edessä.

-Atte
]]>
<![CDATA[Sirkuksen vieraana: Miltä Cirque du Soleilin kiertue näyttää fysioterapeutin silmin?]]>Thu, 23 May 2019 11:51:36 GMThttp://sirkusfysio.fi/blogi/sirkuksen-vieraana-milta-cirque-du-soleilin-kiertue-nayttaa-fysioterapeutin-silmin
Picture
Title: TORUK 2 Picture credit: Errisson Lawrence © 2015 Cirque du Soleil Costume credit: Kym Barrett
Kävin Cirque Du Soleilin vieraana heidän Toruk-esityksensä saapuessa Helsinkiin. Tämä oli jo toinen kerta kun olen vieraillut kun heidän kiertueensa on ollut Suomessa. Cirque du Soleil on maailman isoin sirkusorganisaatio ja heillä on kiertueilla mukanaan aina Performance Medicine tiimi, jota menin tälläkin kertaa tapaamaan. Ensimmäisestä kerrasta olin oppinut jo sen verran, että löysin tieni ripeästi Hartwall Areenan takaovelle turvatarkastukseen.

Torukin mukana kiertää kaksi fysioterapeuttia, jotka ovat mukana jokaisessa esityksessä. Fysioterapeutit vastaavat esiintyjien huoltamisesta ennen esitystä ja esityksen aikana he ovat ensiapuvastuussa. Esityksen osissa, joissa on korkeampi riski vakavammalle loukkaantumiselle, fysioterapeutit ovat lavan vierellä valvomassa. Korkeampi riski voi liittyä esimerkiksi korkeuteen, jossa esiintyjät liikkuvat.
PictureVaihtelevat työolosuhteet. Performance Medicinen työhuone Torukissa Helsingissä Hartwall Areenalla.
Lisänä tällä kertaa toinen fysioterapeuteista keräsi materiaalia pilottitutkimusta varten. Esiintyjät kävivät ennen tai esityksen jälkeen tekemässä muutamia liikkeitä ääninauhan tahtiin ja kirjoittivat tulokset ylös. Sen enempää tutkimuksesta ei vielä tässä vaiheessa saanut puhua. Sirkukseen liittyvää tutkimusta on tehty vähän ja tämän parempaa ympäristöä on vaikea löytää sille.

Esiintyjien kanssa työskentelyn lisäksi fysioterapeutit raportoivat eri tahoille jatkuvasti. Loukkaantumisen sattuessa tieto kulkee päämajaan Montrealiin fysioterapeuttien esimiehelle ja kiertueella olevalle esiintyjien valmentajalle (Artistic Coach). Loukkaantumisen sattuessa fysioterapeutit lähtevät mukaan tarvittaviin tutkimuksiin ja hoitoihin, jotka toteuttaa joku sen hetkisen maan sairaala tai terveyspalvelu.

Työvuorot ovat hieman lomittain niin että toinen tulee myöhempään ja jatkaa töitä vielä hieman esityksen jälkeen. Esityksiä on aina keskiviikosta sunnuntaihin ja välipäivät matkustetaan seuraavaan kohteeseen, joten maihin tutustuminen jää aika vähälle. Molemmat fysioterapeutit allekirjoittivat, että tämän tyylinen työ sopii toisille ja toisille ei.

Picture
Charlotte (Fysioterapeutti phD) ja yksi monista Torukin esiintyjistä.
 -Atte Niittykangas, Sirkusfysio

Lisää tietoa Cirque du Soleilin toiminnasta löydät: www.cirquedusoleil.com
Varaa aika
]]>
<![CDATA[Mitä jäi käteen Fysioterapia 2.0 seminaarista?]]>Sat, 18 May 2019 19:21:36 GMThttp://sirkusfysio.fi/blogi/mita-jai-kateen-fysioterapia-20-seminaaristaSeminaari, joka sai alkunsa Jari Tapion (www.kehonhuoltamo.fi) turhautumisesta nykyiseen fysioterapian koulutus-skeneen. Omalla kohdalla tämä oli kevään kohokohtia, koska pääsin kouluttamaan todella kiinnostavien kollegoiden kanssa. Onneksi aikaa jäi hyvin myös muiden luennoille ja workshoppeihin osallistumiseen ja puran tähän päällimmäisiksi jääneitä ajatuksiani.

Omissa osioissani yksi punainen lanka oli harha-asetelma, että liikkeitä voidaan jakaa oikeisiin ja vääriin. Tätä varten meidän pitäisi pystyä määrittämään, mikä on normaalia ja mikä ei. Ihmisliike on kuitenkin sen verran kirjavaa, että määritelmän tekeminen ei ole ollut helppoa. Poikkeavan liikkeen analysoimisessa tärkeä asia on tutkia, onko liike hyödyllistä (adaptiivista) vai maladaptiivista (haitallista) ja tämä on hyvin yksilö- ja tehtäväkohtaista.

Perjantain workshopeista jäi käteen useampia asioita, joita rupean soveltamaan omassa asiakastyössäni. Ensimmäisenä on yksinkertaiset havainnot isometrisestä voimasta. Isometristä lihastyötä eksentrisen jarrutuksen loppuvaiheessa tarvitaan mm. hypyissä ja suunnanmuutoksissa ja se mahdollistaa jänteiden jousimaisen työskentelyn. Isometrisiä (staattisia) harjoitteita käytetään laajalti fysioterapiassa, mutta niistä saa turvallisesti myös erittäin kuormittavia. Täydellistä monien kuntoutuksien alkuvaiheessa.

Viljo Niemeläinen Sport Science Labiltä Turusta tuli esittelemään heidän käyttämäänsä metodia. Heillä on hyvin uniikit laitteet isokineettistä voimaharjoittelua varten ja kiinnostavia ajatuksia harjoittelusta ylipäätänsä. Viljo puhui optimaaliseen voimantuottoon tarvittavista nivelkulmista ja hyödynsi niiden hahmottamiseen SSL:n omia välineitä: pieniä tasapainolautoja ja kulmalautoja. Eiköhän Sirkusfysionkin salilla tulla näkemään jonkinlaisia sovellutuksia näistä ajatuksista.

Lauantaina sisälsi luentoja ja näistä erityisesti kolmesta jäi ajatuksia pyörimään päähän:

  • Ville Vilén tiivisti 45 minuuttiin tajuttoman hienosti kiputieteen ja psykososiaalisten tekijöiden merkityksen fysioterapiassa. Tai kuten hän itse luennon alussa sanoi: “Tavoite tämän luennon jälkeen on, että olisimme vähemmän väärässä kivusta.” Villen puheesta paistoi hänen paneutumisensa aiheeseen ja ei uskoisi, että kaveri on ollut alalla vasta vuoden. Jos ajankohtainen tieto alalta kiinnostaa, käy tilaamassa hänen tutkimuskoosteensa: https://mailchi.mp/53d73222fcc1/suorituskykykeskus
  • Marko Demidoff havainnollisti manuaalisen terapian historiaa, josta useat tunnetut suuntaukset (esim. kiropraktiikka, naprapatia, McKenzie, Mulligan) polveutuvat samojen henkilöiden ajatuksista ja niihin on jokainen lisännyt oman twistinsä. Ne eivät siis alunperin olleet niin kaukana toisistaan kuin miltä nykyään näyttää.

    "Positiivinen vaste jyrää tieteen 100-0." Manuaalisen terapian tutkimusnäyttöä on olemassa, mutta mikään menetelmä ei tutkimuksien valossa ole noussut ylivoimaiseksi. Positiiviseen lopputulokseen vaikuttaa moni asia (mm. terapeutin uskottavuus, hoitoympäristö) itse käsittelyn lisäksi. 

  • Jani Parkkinen piti luennon hieman poikkeavasta aiheesta: Vakuuttavuudesta vaikuttavuuteen. Sosiaalinen media on nykyään jollain tapaa kaikkien alalla toimivien työssä mukana. Jotta sosiaalisen media auttaisi tavoittamaan asiakkaita, sitä on tehtävä puolipäivätyönä. Karu fakta. Toinen hyvä huomio oli vallitseva kulttuuri sosiaalisessa mediassa kollegoiden kesken. Sen sijaan, että ammutaan alas/kritisoidaan toisten julkaisuja, julkaistaisiin mielummin oman osaamisen puitteissa tietoa.

Tunnelma lopun paneelikeskustelun jälkeen oli mahtava niin kouluttajien kuin osallistujien kesken. Jatkoa taitaa olla luvassa jossain muodossa ja tämän perusteella sille vaikuttaisi olevan kysyntää!
Picture
Fysioterapia 2.0 puhujat ja järjestäjät
Kiitos kaikille paikalla olleille!

​-Atte Niittykangas, Sirkusfysio

​Edit 21.5.2019: Lisätty isometrisen harjoittelun jaottelu staattiseen ja eksentrisen vaiheen loppuosassa tapahtuvaan. 
Varaa aika
]]>
<![CDATA[Kuinka paljon voi treenata turvallisesti?]]>Thu, 27 Sep 2018 11:39:00 GMThttp://sirkusfysio.fi/blogi/kuinka-paljon-voi-treenata-turvallisestiSyksyllä sirkus- ja tanssikoulut aloittavat harjoituksensa ja osalla ammattilaisista alkaa esityskausi. Syksyä on edeltänyt kesäjakso, jolloin on harjoiteltu enemmän tai vähemmän aktiivisesti. Miksi juuri kauden alku on usein riskialtteinta aikaa loukkaantumisille?
Taustalla on usein kehon liian nopea ja liian kova rasittaminen. Ylirasittuminen voi esiintyä esimerkiksi hyppääjän polvena, olkapään kipuna tai iskias-oireina. Treenimäärän muutoksen yhtenä mittarina pidetään akuuttia ja kroonista kuormitusta.
Akuutti kuormitus tarkoittaa viimeisen viikon aikana tehdyn treenin määrää. Määrää voidaan mitata esimerkiksi treenien kestossa,​ juostussa matkassa ja henkilön omasta arviosta treenin raskaudesta. Krooninen kuormitus tarkoittaa pidemmän jakson aikana tehdyn treenin määrää. Jakso on tyypillisesti neljä viikkoa, mutta voi olla lyhyempikin riippuen hieman henkilön treenisyklistä, kuten esityksistä- tai kilpailuista.
Picture
KUVA1: Akuutin ja kroonisen kuormituksen välinen suhde ja sen vaikutus loukkaantumisriskiin. https://bjsm.bmj.com/content/early/2016/01/12/bjsports-2015-095788
Tutkimuksissa on havaittu akuutin ja kroonisen treenikuormituksen välisen suhteen vaikuttavan loukkaantumisriskiin. Treenin on oltava riittävän raskasta, mutta liian isot muutokset altistavat loukkaantumiselle. Hyvä akuutin ja kroonisen kuormituksen välinen suhde on suurinpiirtein 0.8-1.3 välisellä alueella.
Esimerkki: Sirkusartisti treenaa 100 min ja arvioi itse sen raskaudeksi 6 (asteikolla 1-10). Tälle voidaan antaa arvoksi 600 KY (keksitty yksikkö).
Viikon aikana tulee toinen treeni 800 KY joten akuutti kuormitus on 1400 KY. Sirkusartistin 4:n viikon kuormitus on ollut: VKO 1: 1600 KY, VKO 2: 1400 KY, VKO 3: 1500 KY, VKO 4: 1200 KY. Keskiarvo on 1425 KY

Akuutti:krooninen suhde on 1400/1425 = 0,98. Riski loukkaantua on siis pienempi!
Picture
KUVA2: Viikottaisen treenikuormituksen nostamisen vaikutus loukkaantumisriskiin. https://bjsm.bmj.com/content/early/2016/01/12/bjsports-2015-095788
Treenimäärää on turvallista nostaa hiljalleen isommaksi ja ylärajaa määrälle ei taida olla. 10% nostaminen viikkotasolla on osoittautunut turvalliseksi. Määrää voi olla hankala arvioida lajeissa, missä selkeästi mitattavia muuttujia (esimerkiksi sarjapainot, juostu matka) ei ole. Tärkein viesti on, että treenin on oltava jatkuvasti hieman raskaampaa kehityksen kannalta ja isoja muutoksia on syytä välttää sen verran kuin se on mahdollista.

Treenin pitkäjänteisessä suunnittelussa kannattaa kääntyä ammattilaisen puoleen. Itse olen jo useamman vuoden tehnyt yhteistyötä Athletican valmentajien kanssa ja voin todella suositella heidän osaamistaan. Lajitietämystä löytyy sirkuslajeista perinteisempiin urheilulajeihin. Olemme tehneet myös uskomattoman hyvin tuloksin yhteistyötä useiden korkeatasoisen urheilijan ja artistin kanssa.

-Atte Niittykangas, Sirkusfysio
Varaa aika
]]>
<![CDATA[Sirkusfysion suosikki olkapääliike]]>Thu, 19 Apr 2018 21:00:00 GMThttp://sirkusfysio.fi/blogi/sirkusfysion-suosikki-olkapaaliikeViimeisen vuoden aikana olen pitänyt Olkapääkurssia yhteensä 4 kertaa. Osallistujina on ollut sirkuslaisia, tanssijoita, kiipeilijöitä, tankotanssijoita ja liuta muita uteliaita liikkujia. Vuoden aikana sisältö on hioutunut jokaisen kurssin jälkeen, mutta tässä on yksi asia joka on pysynyt mukana koko tämän ajan.
Liike, jota käytän useissa olkapään kiputilojen kuntoutuksissa, toimii myös hyvin olkapään oheisharjoitteena. Liike on varsin yksinkertainen ja se on nimetty kuvaavasti: takanosto yhdistettynä eteentaivutukseen. Tässä 6 pointtia miksi pidän liikkeestä:
  1. Liike tapahtuu selän takana, mikä auttaa olkapään kuormituksen tasapuolistamiseen. Koskee erityisesti ilma-akrobaatteja.
  2. ​Sirkuslajeissa, kuten kiinalainen tolppa tai pariakrobatia, olkapään hyvä liikkuvuus ja voima selän takana on lajissa olennaista.
  3. Alkuvaiheessa haastaa koordinaatiota ja opettaa uusia liikemalleja
  4. Eteentaivutuksen avulla saadaan olkapäähän myös lisää aktiivista liikkuvuutta kun painovoima saadaan avuksi.
  5. Vaatii hauiksen venymistä täyteen mittaansa ja vielä tuottamaan voimaa tässä asennossa.
  6. Liike on helposti skaalattavissa. Oteleveyttä voi vaihdella ja puukeppin voi lisätä painoa.

Toistot voivat vaihdella 6-12 välillä riippuen tavoitteesta. Myös alastoppi eteentaivutuksen ala-asennossa antaa mukavasti lisähyötyä liikkeeseen.

​Testaa ja kerro tuntemuksiasi. Näitä ja monia muita harjoitteita saat sinulle sopivina annoksina Sirkusfysion käynniltä.

Luitko jo kirjoitukseni lapaluiden sirrotuksesta? Lue se tästä!

-Atte Niittykangas, Sirkusfysio
Varaa aika
]]>
<![CDATA[Onnistunut nilkan nyrjähdyksen kuntoutus]]>Mon, 19 Mar 2018 22:00:00 GMThttp://sirkusfysio.fi/blogi/onnistunut-nilkan-kuntoutusMiksi nilkan nyrjähdykset uusiutuvat niin helposti? Ensikertalaisella on tutkimuksien valossa jopa 70% todennäköisyys nyrjäyttää nilkka uudestaan vuoden sisällä. Nilkka paranee usein helposti 2-6 viikon aikana ja paranemisen jälkeen nilkka on monesti jo täysin kivuton. Nilkan toimintakyky ei silti välttämättä ole palautunut.
Picture
https://www.academyclinics.com/blog/tag/Ankle+Sprains.html
Nilkan nyrjähdyksessä nivelsiteiden venyminen tai repeäminen saa aikaan asentotunnon (=proprioseptiikan) heikkenemisen alueella. Tämä johtuu siitä, että nivelsiteissä on paljon venytystä, painetta ja muita ärsykkeitä tulkitsevia reseptoreita. Kun nilkan asennon hahmotus on vaikeaa, reagoimisaika pitenee ja lihakset eivät toimi koordinoidusti keskenään.

Onko tasapainolaudasta hyötyä nilkan nyrjähdysvamman kuntoutuksessa?

Vastaus ei ole yksioikoinen, mutta tasapainolaudan hyödyt ovat todennäköisesti pienemmät kuin mitä luullaan. Tasapainoillessasi tasapainolaudalla (tai muulla epävakaalla alustalla) asennon ylläpidosta vastaa pääosin keskivartalon lihakset ja jalan nivelet vähentävät liikettään tuen saavuttamiseksi. Tästäkin on toki hyötyä, mutta nilkan asentotunnon kannalta se ei ole tehokkainta. 

Toinen pointti on pitää mielessä laji minkä pariin palataan nilkan kuntoutuksen jälkeen. Tasapaino kehittyy parhaiten sille alustalle, millä sitä harjoitellaan ja eri alustoilla tarvittavat tasapainoreaktiot poikkeavat toisistaan. Suurin osa lajeista tapahtuu kovalla alustalla, joten tärkeintä on tulla hyväksi siinä.

Voiko nilkan teippaamisella nopeuttaa paluuta?

Nilkan teippaaminen on yleinen näky esiintymislavoilla ja urheilukentillä. Teipin turvin palataan joskus lähes samantien takaisin kentälle. 

Karkeasti teippaamisella voidaan ajatella olevan kaksi käyttötarkoitusta: tukea nilkkaa vähentäen liikeratoja tai antaa lisäpalautetta nilkan alueelta liikkumisen avuksi. Tukeminen on järkevää silloin kun kiertueen tai pelikauden aikataulut eivät mahdollista irroittautumista harjoittelusta täysin. Teippauksella ja muilla sovellutuksilla pyritään hallitsemaan uudelleen loukkaantumisen riskiä.

Lisäpalautteen antamiseen käytetään monesti kevyempää teippausta, kuten monille tuttua kinesioteippiä. Riippuen hieman kinesioteipin asettamiseen käytetystä venytyksestä sen voi tuntea voimakkaasti tai todella kevyesti iholla. Kinesioteippi voi antaa varmuutta liikkua kuntoutuksen alkuvaiheessa, mikä on joillekin erittäin hyödyllistä. Kokonaiskuvassa teippaamisen merkitys on pieni ja ilmankin sitä selviää.

Eli miten sitten?

Kovalla alustalla yhdellä jalalla seisominen on suurimmalle osalle liian helppoa nopeasti vamman jälkeenkin. Asentotunnon heikentyminen näkyy vasta monimutkaisemmissa liikkeissä, joten harjoitteluun on hyvä lisätä ainakin seuraavia elementtejä:
  • Näön roolin muuttaminen. Esimerkiksi silmien sulkeminen tai katseen liikuttelu.
  • Tasapainoilun yhdistäminen muihin liikkeisiin. Esimerkiksi pallon heittely kaverin kanssa tai yhden jalan maastaveto.
  • Tukipinnan muuttaminen. Tässä tavoite on hyvä olla lajispesifi. Parkouraajalle kapea putki, balettitanssijalle kärkitossu (päkiöillä seisonta) ja tasapainolajeissa mahdollisimman paljon omaa välinettä muistuttava.

Yhdessä tutkimuksessa oli tehty mielenkiintoinen korrelaatio polvivammojen lisääntymisen ja epävakaalla alustalla harjoittelun välillä. Huom. korrelaatio ei tee tasapainolaudasta vielä syyllistä, mutta vähentää entisestään tasapainolaudan houkuttelevuutta.

Olen kuntouttanut nilkkavammoja maailman isoimmille lavoille ja pienille lenkkipoluille. Osaan auttaa varmasti sinuakin!

-Atte Niittykangas, Sirkusfysio
Hoidetaanko nilkkasi kuntoon?
]]>
<![CDATA[Loukkaantumisen jälkeen palaaminen 100% harjoitteluun - mitkä tekijät vaikuttavat päätökseen]]>Fri, 04 Aug 2017 11:21:53 GMThttp://sirkusfysio.fi/blogi/loukkaantumisen-jalkeen-palaaminen-100-harjoitteluun-mitka-tekijat-vaikuttavat-paatokseen“Milloin pystyn taas harjoittelemaan 100% tai esiintymään?” Tämä on usein se tärkein kysymys klinikalla jo ensimmäisellä käynnillä. Valotan seuraavaksi hieman mitkä asiat vaikuttavat päätökseen kun kuntoutuksessa ollaan loppusuoralla ja paluu oman lajin pariin on lähellä.

Miksi päätös paluusta on tärkeä? Lyhyellä aikavälillä se on yksi iso tekijä uudelleen loukkaantumisen riskin pienentämisessä. Liian aikainen paluu voi pahimmillaan viedä takaisin lähtöruutuun tai jopa sitä huonompaan tilanteeseen. Tutkimuksissa on havaittu, että joissakin urheilulajeissa jopa 90% loukkaantumisista on toistuvia.

Isoin pidemmän aikavälin vaikutus on uran jatkuminen. Toistuvista loukkaantumisista palaaminen omalle suoritustasolle voi muuttua vaikeaksi ja uran jatkaminen samanlaisena ei enää onnistu. Loukkaantumiset voivat lisäävät myös muun muassa nivelrikon riskiä vanhemmalla iällä.

Vammatyypillä on luonnollisesti vaikutusta päätökseen ja joissakin vammoissa on helpompi arvioida kuntoutukseen tarvittava aika kuin toisissa. Seuraavat graafit kuvaavat loukkaantumisen (esimerkiksi takareiden revähdys) ja rasitusvamman (esimerkiksi hyppääjän polvi) eroa. Loukkaantumisessa prosessi on usein suoraviivaisempi kun taas rasitusvamma alkaa hiljalleen ja vasta oireiden haitatessa harjoittelua niihin kiinnitetään huomiota. Graafit mukailtu Ben Clarsenin luennosta.
Päätökseen vaikuttavat tekijät on esitetty alla ja ne on karkeasti jaettu kolmeen ryhmään.
1. Terveydentila ja havainnot
  • asiakkaan ikä, sukupuoli yms. perustiedot
  • oireet sillä hetkellä: kipu, turvotus
  • historia: onko vamma toistuva?
  • toimintakyky sillä hetkellä: lihasvoima, liikeradat, kipua jossakin tietyssä liikkeessä
  • testitulokset, magneettikuvat, röntgenkuvat
2. Aktiviteetti mihin palataan
  • kovien kontaktien määrä vrt. kontaktiton
  • rooli: esim. pohja vai lentäjä?
  • raajadominanssi: kuormituksen jakautuminen lajissa?
  • taso, jolle palataan: ammattilainen, harrastaja?
  • onko suojista hyötyä: nilkkatuki jne?
  • toiminnalliset testit: alastulon hallinta jne?
  • psyykkinen valmius palaamiseen
3. Ulkopuolelta tuleva paine
  • ajoitus: esiintymiskausi, harjoituskausi, “offseason”?
  • paine asiakkaalta: halu esiintyä/palata 100% treenaamiseen
  • ulkopuolelta tuleva paine: koreografi, ohjaaja, valmentaja
  • vamman peittely: kipulääkitys
  • muiden osapuolien intressit: esitystulot, tappiot
Lähtökohtana on, että palaaminen on terveydellisesti mahdollista ja lajin vaatimat ominaisuudet on saatu palautumaan. Päätöksentekoa voi monimutkaistaa esiintymisaikataulut, kisakausi tai hakutilaisuus johon olisi pakko päästä. Ulkoiset intressit eivät saisi mennä terveyden edelle, mutta kuntoutusta mukautetaan aina näiden tilanteiden mukaan mahdollisimman hyvin.

Jätä kommentti tai lähetä minulle viestiä jos päätöksen teon kriteereistä heräsi kysymyksiä! Olen konsultoinut useita ulkomailla esiintyviä ryhmiä aiheesta ja jos tarvitset arviota omasta tilanteestasi, voit varata ajan alta.


Lisätutustuttavaa aiheesta:
  • Ben Clarsen. Kovanluokan tutkija näissä asioissa. Twitterissä @benclarsen


​-Atte Niittykangas, Sirkusfysio
Varaa aikasi tästä
]]>